Reilut palkankorotukset kunta-alalle ja hyvinvointialueille

​Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto hyväksyi kunta-alan neuvottelutuloksen tiistaina 7. kesäkuuta. Myös muut sopijajärjestöt hyväksyivät neuvottelutuloksen, joten uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat astuneet voimaan. Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi on 1.5.2022 – 30.4.2025.

(på svenska lägre ner...)

https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/reilut-palkankorotukset-kunta-alalle-ja-hyvinvointialueille.aspx

Reilut palkankorotukset kunta-alalle ja hyvinvointialueille

​Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto hyväksyi kunta-alan neuvottelutuloksen tiistaina 7. kesäkuuta. Myös muut sopijajärjestöt hyväksyivät neuvottelutuloksen, joten uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat astuneet voimaan. Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi on 1.5.2022 – 30.4.2025.

Sopijaosapuolina ovat Ammattiliitto Jytyn ja JHL:n muodostama Julkisen alan unioni JAU, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.

Sovittelulautakunnan 10.5.2022 antamaan sovintoesitykseen pohjautuva ratkaisu sisältää kaikki kunta-alan virka- ja työehtosopimukset (mm. KVTES, TS ja SOTE-sopimus) ja työrauhan piiriin tulee sen myötä noin 300 000 palkansaajaa.

– Ammattiliitto Jytyn tavoitteena olivat reilut palkankorotukset ja palkkaohjelma, joka huomioi kaikki kunta-alan ammattilaiset, erityisesti matalapalkka-alat. Sopimuksessa nämä keskeiset tavoitteet täyttyivät, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima korostaa.

Ensimmäinen palkankorotus maksuun taannehtivasti

Sopimuskauden ensimmäinen palkankorotusajankohta oli jo 1.6.2022, joten 46 euron, kuitenkin vähintään 2 %:n yleiskorotus tulee maksuun taannehtivasti kaikille kunta-alan työntekijöille. Pienipalkkaisten työntekijöiden palkat nousevat muita enemmän.

– Se, että ensimmäinen yleiskorotus tulee maksuun välittömästi, on hintojen koko ajan noustessa erittäin hyvä asia. Tärkeää on myös se, että pienimmät palkat korottuvat suhteessa suuria enemmän, Jytyn puheenjohtaja toteaa.

Lisäksi keskitettynä järjestelyeränä toteutettava palkankorotus on 0,53 % 1.10.2022 alkaen.

Vuosina 2023 ja 2024 yleiskorotus on 1,5 % ja paikallisesti sovittava järjestelyerä 0,4 %. Korotukset ovat kuitenkin kustannusvaikutukseltaan vähintään ns. vientialojen sopimusten suuruiset.   

Kehittämisohjelma nostaa palkkoja 5,1 % normaalien sopimuskorotusten lisäksi

Ratkaisu sisältää viisivuotisen palkkojen kehittämisohjelman vuosille 2023–2027. Sen tuomat palkankorotukset tulevat normaalien sopimuskorotusten päälle. Kehittämisohjelmalla korjataan palkkausepäkohtia ja turvataan henkilöstön saatavuutta.

– Ratkaisuun sisältyy palkkojen kehittämisohjelma, mikä auttaa kuromaan umpeen kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyttä. Se on merkittävä ja positiivinen asia. Palkat nousevat viiden vuoden aikana 5,1 % normaalien sopimuskorotusten lisäksi. Myös tänä vuonna palkankorotukset ylittävät yleisen linjan, Jonna Voima kertoo.

Ratkaisu löytyi neuvottelemalla

– Sopimusneuvottelut olivat erittäin vaikeat kunta-alaa repivän työriidan takia. Se, että ratkaisu löytyi neuvottelemalla, antaa luottoa kunta-alan ja tulevien hyvinvointialueiden neuvottelu- ja sopimusjärjestelmälle, Jonna Voima sanoo.

Kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla on jatkossakin yksi pääneuvotteluryhmä ja pääsopimus, jolla sovitaan mm. neuvottelumenettelyistä.

Uusille hyvinvointialueille neuvotellaan 1.1.2023 lukien uusi sopimus, HYVTES, jolla sovitaan hyvinvointialueiden yleisistä määräyksistä.

Erikseen sovittiin, että JAU:n ja JUKO:n talven ja kevään aikana toteuttamat lakot eivät aiheuta loma- tai lomarahamenetyksiä lakkoihin osallistuneille työntekijöille.

Perhevapaauudistus lisää toisen vanhemman palkallisen vapaan pituutta

Sopimuksen uusia perhevapaamääräyksiä noudatetaan, jos lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Palkallinen raskausvapaa on 40 ensimmäistä arkipäivää. Jatkossa molemmilla vanhemmilla on yhtä pitkä palkallinen vanhempainvapaa, joka on 32 ensimmäistä arkipäivää. Tällöin siis toisen vanhemman palkallinen vapaa pitenee aikaisemmasta synnyttävän vanhemman palkallisen vapaan säilyessä entisen pituisena.  

Parannuksia tulee myös mm. jaksotyön osa-aikaisille työntekijöille, tilapäiseen hoitovapaaseen ja kilometrikorvauksen kilometrimäärään. Lisäksi perhepäivähoitajat siirtyvät kuukausipalkkaan 1.10.2022 lukien.

– Olen erittäin tyytyväinen siihen, että pystyimme vaikeassa tilanteessa löytämään yhteisesti ratkaisun neuvotteluteitse. Järjestelmä toimii, kun sen halutaan toimivan ja osapuolilta löytyy halua ja kykyä neuvotella, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima summaa.

https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Rejala-loneforhojningar-for-kommunsektorn-och-valfardsomradena.aspx

Rejäla löneförhöjningar för kommunsektorn och välfärdsområdena

​Fackförbundet Jytys förbundsfullmäktige godkände kommunsektorns förhandlingsresultat tisdagen 7 juni. Också de övriga avtalsorganisationerna godkände förhandlingsresultatet, så de nya tjänste- och arbetskollektivavtalen för kommunsektorn har trätt i kraft. Avtalsperioden för kommunsektorns tjänste- och arbetskollektivavtal är 1.5.2022 – 30.4.2025.

Avtalsparterna är Offentliga sektorns union JAU, som bildas av Fackförbundet Jyty och JHL, Förhandlingsorganisationen för offentliga sektorns utbildade FOSU samt Kommun- och välfärdsområdesarbetsgivarna KT.

Lösningen som baserar sig på medlingsbudet som förlikningsnämnden gav 10.5.2022 innehåller alla kommunsektorns tjänste- och arbetskollektivavtal (bl a AKTA, TS och SH-avtalet) och till arbetsfreden hör i och med detta ungefär 300 000 löntagare.

– Fackförbundet Jytys mål var rejäla löneförhöjningar och ett löneprogram, som beaktade alla kommunsektorns yrkesmänniskor, speciellt låglönebranscherna. I avtalet uppfylldes dessa centrala mål, betonar Jytys ordförande Jonna Voima.

Den första löneförhöjningen betalas retroaktivt

Avtalsperiodens första löneförhöjningstidpunkt var redan 1.6.2022, så 46 euro, dock en minst 2 % stor allmänförhöjning utbetalas retroaktivt till alla arbetstagare i kommunsektorn. Lönen för låglönearbetstagare stiger mer än för andra.

– Det att den första allmänförhöjningen utbetalas omedelbart är en bra sak nu när priserna hela tiden stiger. Det är också viktigt att de lägsta lönerna förhöjs proportionellt mer än de höga, konstaterar Jytys ordförande.

Dessutom hör till löneförhöjningen en central justeringspott på 0,53 % från och med 1.10.2022.

Under åren 2023 och 2024 är allmänförhöjningen 1,5 % och justeringspotten som avtalas lokalt 0,4 %. Förhöjningarna är dock till sin kostnadseffekt minst lika stora som de s k exportbranschernas avtal.

Utvecklingsprogrammet höjer lönerna med 5,1 % utöver de normala avtalsförhöjningarna

Lösningen innehåller ett femårigt löneutvecklingsprogram för åren 2023-2027. Löneförhöjningarna från detta kommer utöver de normala avtalsförhöjningarna. Med utvecklingsprogrammet korrigeras lönemissförhållanden och säkras personalens tillgänglighet.

– I lösningen ingår ett löneutvecklingsprogram, vilket hjälper att ta fast eftersläpningen i kommunsektorns löner. Det är en viktig och positiv sak. Lönerna stiger under fem år med 5,1 % utöver de normala avtalsförhöjningarna. Också detta år överstiger löneförhöjningarna den allmänna linjen, berättar Jonna Voima.

Lösningen hittades genom att förhandla

– Avtalsförhandlingarna var väldigt svåra på grund av arbetskonflikten i kommunsektorn. Det att lösningen hittades genom att förhandla ger förtroende för kommunsektorn och välfärdsområdenas kommande förhandlings- och avtalssystem, säger Jonna Voima.

I kommunerna och de kommande välfärdsområdena finns i fortsättningen en huvudförhandlingsgrupp och ett huvudavtal, genom vilket man avtalar om bl a förhandlingsförfarandet.

För de nya välfärdsområdena förhandlar man om ett nytt avtal från och med 1.1.2023, HYVTES, genom vilket välfärdsområdenas allmänna bestämmelser tillämpas.

Skilt avtalades om att JAU:s och FOSU:s strejker, som genomfördes under vintern och våren, inte orsakar semester- eller semesterpenningsförluster för de arbetstagare som deltog i strejkerna.

Familjeledighetsreformen ökar längden på den ena förälderns ledighet med lön

Avtalets nya familjeledighetsbestämmelser följs om barnets beräknade födelsetid är 4.9.2022 eller senare. Graviditetsledighet med lön är de 40 första vardagarna. I fortsättningen har båda föräldrarna en lika lång föräldraledighet med lön, vilken är de 32 första vardagarna. Då förlängs alltså den ena förälderns ledighet med lön från det tidigare medan ledigheten med lön för föräldern som föder behålls lika lång som tidigare.

Förbättringar kommer också för bl a periodarbetets deltidsanställda arbetstagare, tillfällig vårdledighet och antalet kilometer för kilometerersättningen. Dessutom övergår familjedagvårdarna till månadslön från och med 1.10.2022.

– Jag är väldigt nöjd över att vi i en svår situation gemensamt kunde hitta en lösning förhandlingsvägen. Systemet fungerar när man vill att det fungerar och parterna har vilja och förmåga att förhandla, summerar Jytys ordförande Jonna Voima.